Nonih, tästäkö tää minu blogi alkaa.. Katotaas miten tätä
hommaa ajetaan. Jospa saisin tästä
jotain randomia aikaseksi. Heti alkuun
haluun Kiittää ihanaa naista, nimeltä Heliä, jotta tää koko komeus saatii
aikaseksi!! So far so Good, loppu jääki
sit vaa arvailuksi miten käy :D
Matka tuntemattomaan alkakoon! (kai nää blogit tällee
alotetaan ;) ) Jos nyt ihan rehellisiä
ollaan, ni en oikeen ees tiiä minne oon pääni taas työntäny :D Tää koko vaihtopaikka ja aika ja kaikki siihe
liittyvä kuulosti vaan nii tarpeeks randomilta, että eihä tätä voinu ohittaa! Mattia
lainatakseni jokainen tsäänssi on kuitenki mahollisuus ;)
Tällä kertaa eessä on siis elämäni randomein vaihtoreissu
Väli-Amerikkaan, Belizeen. Viimeks
taisin olla lähes yhtä random harkka reissu Uudessakaupungissa (mut se on tarina taas erikseen) ;D
Meen siis eräälle pienelle klinikalle, joka pyörii pääasiassa terveysalan vaihto-opiskelijoilla ja vapaaehtoistyöntekijöillä. Pääasiassa kaikki opiskelijat tulee jenkeistä, ja ympäri
ämpäri maailmaa. Tällä kertaa myös Suomen pienestä Joensuusta koulu saa
vahvistusta, uu jee onnea Belize ;)
Kerron
seuraavassa tarkemmin siitä, kuha se itellekki selkenee. Nyt tässä alkuun vähä liipalaapaa läpissään alkulämpäksi, (niiku
jokainen loistava fyssarin alku tietää, aina pitää painottaa alkulämmittelyn tärkeyttä! tää on kai tätä ammatillista kasvua;) ).
Huh, mutta ensimmäinen, ja varmaan koko matka haastavin
homma selätetty, PAKKAUS. Tuntuu et jo puol reissua voitettu ko tuosta selvitty
:D Passi ja hammasharja on matkassa!
Ja siis mitä, nyt sitä ollaan ja möllötellään vaan..
huhuhu.. antaa matkan viiä eteenpäin. Niiku ihana Maria sanoki tänää, et:
"ressata ei kannata matkoilla. Sitä edetään sitä mukaan miten tilanteet
muotoutuu. Jos bussista myöhästyy, ni sama se, sit otetaan vaan seuraava".
Tottahan tuo on, kuha nyt en heti ekalta lennolta myöhästyis ;)
Jännää, nyt kaikki on tehty mitä on voitu, nyt vaa istutaa ja nautitaan, ja otetaa vastaan mitä eteentulee :) tuntuu et aika randomia, pelottavaa ja upeaa tää kaikki on yht´aikaa!
Ihanat lähtöpäivät ollu kyllä. Hullun ihana huomata mite
vaikka oma perhe onki kaukana, silti on nii älyttömän rakkaita ihmisiä
ympärillä, joitten kanssa saanu yhessä hajoilla ja fiilistellä pakkausta, reissua, ja elämää siinä ohessa. Samalla myös pysähytty millon kenenki kanssa
hetkeksi, ja huokailtu Taivaan Iskän puoleen tänki reissun suhteen.
Ollu monenlaista matkavalmistelua: Ihanan Hanna ystäväiseni
kanssa syötii iltapalaa, Upeen Tiian kanssa aamupalaa, naapurin Sirkka-tätillä
päiväkahvilla, ja pientä välipalakahvia Marin ja Maigulinkaa :p Parhaimman
Elbuni kanssa ihmeteltiin ja naurettiin elämää,"NAAPURIII"-Ollin kaa
valmistauduttu henkisesti elämään ja minun reissuun kahvin avulla, ja minun ihanimman ja ikiomimman Mattiksen kassa vaa
todettu elämä upeeksi ;D
Jumala on kyllä söpön random ko siunannu minua söpöillä pienillä random porukoilla :D kuten kuten neljä ihanaa marakattia, joitten kanssa läksiäiset vietettii jo reippaasti 2kk sitte, ja nyt vielä testattiin uus kämppä, warkki-tiimi, jolla testattiin uus pizzeria ja oma pieni Kerttu -perhe,
joka kokoontu vielä lähtökahveille
kunnon herkkujen kanssa, ja näppärimmät niistä nakkas minut asemalle miljoonien
kassien kanssa. :D naurattaa, hymyilyttää,pelottaa ja vähä jänskättääki ;)
(Jotenkin nyt, ko luen tekstiäni, ni alan tajuamaan miks oon
saanu joskus lempinimeksi Random Brandon)
:D
VastaaPoista